Minulla on ollut periaate, ett� viestej�, jonka kaikki lauseet p��ttyv�t huutomerkkiin, ei kannata ottaa vakavasti. Jeanin (nimi oikea?) viesti saapui kuitenkin juuri oikeaan aikaan � ja kosketti. Jatko- ja t�ydennyskoulutuksen merkityksest� vallitsee laaja konsensus. Opiskelu, eik� varsinkaan oppiminen, ei p��ty perustutkinnon suorittamiseen. Er�iden tutkimusten mukaan 80 prosenttia ekonomeista pit�� ajanpuutetta jatko- tai t�ydennyskoulutukselle v�hintOmasta valmistumisestani on kulunut 13 vuotta. Ty�el�m� on kouluttanut ja Siperia opettanut, mutta silti tuntuu silt�, ett� lis�opinnot olisivat tarpeen monestakin syyst�. Olisi varmasti tarpeen p�ivitt�� p��aineeni, markkinoinnin, osaamiseni sek� hankkia hieman lis�� voimia, tietoa ja taitoja laskennasta ja esimiesty�st�. ��nkin melko suurena esteen�. Hieman vajaat puolet syytt�v�t opiskelun kustannuksia � itselle tai ty�nantajalle � esteen� opiskelun aloittamiselle. Kun ei ole aikaa, eik� rahaa, ei voi opiskella. � Ensin pit�� selvitt��, mik� opiskelun tavoite on, sanoo JOKO Executive Educationin markkinointijohtaja Johanna Koskinen. � Haluatko k�yd� ohjelman l�pi nopeasti ja helposti, eli haluatko tutkia jotakin asiaa syvemm�lt�, vai oletko rakentamassa CV:t�si. Mink�laisessa el�m�ntilanteessa olet, pystytk� opiskelemaan t�ysp�iv�isesti? SEFEn tutkimusjohtaja Anja Uljas kertoo, ett� jatko- ja t�ydennysopiskelijat voidaan luokitella karkeasti kolmeen ryhm��n. � Me olemme kohtaamistemme perusteella hahmottaneet ihmisten tarinoista kolme perustyyppi� sen perusteella, mik� ajaa heit� "kouluttautumaan". Ensimm�inen ryhm� on spesialistit, eli �haluan kehitty� t�ss� hommassa mahdollisimman hyv�ksi�, toisena generalistit, eli �haluan edet� mahdollisimman pitk�lle� ja kolmantena uranvaihtajat, �haluan aivan uusia haasteita uusilta alueilta�. Anu Kokko tutki kauppatieteilij�iden jatkokoulutusmotiivejakin teoksessaan �K�yt�nt�� vai tiedett� � kauppatieteilij�iden koulutus ja ty� kansainv�lisess� vertailussa�. H�nen aineistonsa k�sitti 695 jatko-opiskelijaa ja heist� noin kolmannes ilmoitti t�rkeimm�ksi syyksi opinnoilleen �halun syvent�� tietojaan ja kehitt�� itse��n yleisesti�. 14 prosenttia ilmoitti olevansa tohtoriputkessa, koska halusi siten parantaa asemiaan ty�m: �Tavoitteena on, ett� p��toimisesti opiskelevat valmistuvat tohtoreiksi noin 4 vuodessa ja sivutoimisesti opiskelevat 7-8 vuodessa�. arkkinoilla. Vain noin kolmannes suoritti opintojaan yliopistoissa; suurin osa opiskeli siis ty�n ohessa tai muuten koulun ulkopuolella. Ei ihme, ett� tutkijankammio ei houkuttele, sill� SEFEn selvityksen mukaan yksityissektorille ty�llistyneet kauppatieteen tohtorit ansaitsevat julkisen sektorin opiskelukaverinsa. Kuulostaa hyv�lt�. Latasin tarjoaa hyv�t mahdollisuudet p�ivitt�� tietoja. Aikuisopiskelu on ainakin Koskisen mielest� � h�n oli itsekin opintovapaalla viime vuonna � aivan eri maailma kuin perustutkintomaailma. enemm�n kuinkauppakorkeakoulun sivuilta. Sitten huomasin t�m�n Nelj� vuotta p��toimista opiskelua olisi sin�ns� mielenkiintoista, mutta mist� rahat? Anja Uljaan mukaan suurin osa tohtoriksi p��toimisesti opiskelevista ovatkin korkeakoulujen palveluksessa. Viimeisten viiden vuoden aiuusia ohjelmia kehitet��n jatkuvasti. Suomen Akatemia houkuttelee jatko-opiskelijoita Yhdysvaltoihin kana on kauppatieteiden tohtoreitakin kuitenkin syntynyt 295 kappaletta ja erilaisia Mutta jos on valmis tinkim��n � kuten Jean s�hk�postissaan sanoi � �tutkinnon tuomasta ihailusta�, niin kuinka omaa ammattiton? T�ydennyskoulutuskentt� tuntuu varsin pistaleiselta. Kursseja l�ytyy joka l�ht��n, kouluttajia on paljon ja laatua on vaikea arvioida etuk�teen. Ja jos koulutukseen on valmis laittamaan v�hiaitoa voi , sijoitus on merkitt�v�, sijoittipa sitten omia tai ty�nantajan rahoja. Koskisen mukkuja j�rjest�vist� yrityksist�, jatkuu ammatillisiin koulutusorganisaatioihin, joille se on ensipit�� yll�? Ja, jos ansioluetteloaankin haluaa huoltaa, mit� arvoa erilaisilla kursseilla ja ohjelmilla nt��n 10 000 euroasijainen bisnes. My�s korkeakouluilla on omat t�ydennyskoulutusta tarjoavat organisaatiot aan kent�lt� l�ytyy nelj�nlaisia ryhmittymi�. � Skaala alkaa seminaareja ja tietoisja nelj�nten� konsultti- ja asiantuntijayritykset, (kuten . Kohderyhm�mme, yritysten talousjohtajat, saavat erilaisilta toimijoilta paljon postia, koska suoramarkkinointi on p��asiallinen markkinointikeino, toteaa Efektorin toimitusjohtaja Marjo Silvo. - Kouluttajan hyv�ll� yrityskuvalla ja maineella on suuri merkitys kohderyhm�n kiinnostuksen her�tt�j�n�, h�n sanoo. Koulutus on tuotteena varsin vaikea, sit� ei voi varastoida ja Suomen kokoisessa maassa parhaat asiantuntijat loppuvat nopeasti. My�s muiden kouluttajien kurssien kopioiminen k�y nopeasti, sanoo Silvo. � Tarjontaa on tullut aivan hurjasSuomi on pieni maa ja samoihin nimiin t�rm�� muuallakin, toteaa LIFIMin ohjelmajohtaja Kalle Laine. � Kilpailu sen kuin vain kiristyy. strategiakonsulttitalot), h�n sanoo. � Erottautuminen onkin ��rimm�isen vaikeaa jos toki koulutukseen ja kehitykseen panostetaankin enemm�n. Jos ajattelee luennoitsijoita, niin �luvuilla eritt�in vahva markkina-asema. Nyt esimerkiksi korkeakouluilla on omia t�ydennyskoulutusyksikk�j� ja MBA- koulutusta saa ammattikorkeakouluissakin. Se kertoo alan koulutuksen kent�n lavenemisesta, h�n sanoo. Koulutusinto iskee tulla rutiinia tai uralle halutaan uutta nostetta. � On niit�, jotka miettiv�t etuk�teen uransa, n�it� uraohjuksia. Sitten on ns. tiedonjanoisia ja my�h�isher�nneit�usein noin nelikymppisiin ammattilaisiin, jotka ovat jo edenneet urallaan kohtuullisen hyv��n � Pit�� olla itselle herkk� ja kuunnella itse��n. Koskaan ei ole liian vanha opiskelemaan. Meid�n ohjelmissamme ja se on ohjelmalle rikkaus. Tutkimuksetkin kertovat, ett� ihminen oppii el�m�ns�tutkiasemaan, mutta joille ty�st� on saattanut kukaan listaa kaikkia mahdollisia k�ymi��n kursseja. Toki ne antavat paljon yksil�lle, Johanna Koskinen sanoo. Monet kokevat my�s, ett� nelikymppisen� on viimeinen hetki opiskella viel� jotain. Sen Koskinen tyrm��. ntojen suorittamisen intoa. Kilpailu on kiristynyt my�s ty�markkinoilla. Koulutuksen merkitys korostuu t�n� p�iv�n�. Koskinen puolestaan toteaa, ett� matalammalla koulutustaustalla mukana olevat ovat useasti yritt�ji� ja rakentaneet oman bisneksens� itse. Ja onhan selv��, ett� tunnuslukuja. Sis�ll�llisesti verkostoituminen on kyll� p�iv�n trendi. Eri asteiset kumppanuudet ovat el�v�� el�m��. Johtajien pit�isi pysty� n�kem��n askel pidemm�lle kuin vain seuraavaan portaaseen, sill� vuorovaikutussuhteissa ei voi en�� k�skytt��. Asiohin pit�� vaikuttaa ideoilla ja omalla innostuksella, vuorovaikutusjohtamistaidotmaailman muuttuessa, my�s opetuksen sis�lt� muuttuu. Jo pelk�st��n Internet on mullistanut esimerkiksi markkinoinnin teemoja. Nyt loppuun saakka, ehk� eri tavalla kuin ennen (tai , tilinp��t�ksen ennen koulutukseen p��semist�. Aivan, p��semist�. Kun perusteellinen t�ydennyskoulutusohjelma maksaa pienen henkil�auton verran, esimiehelle on pystytt�v� perustelemaan, miksi juuri sin�, ja miksi juuri se ohjelma. Tuskin kukaan maksaa nimitt�in esimerkiksi JOKOn pitki� ohjelmia omasta pussistaan. � P��s��nt�isesti yritykset maksavakulkee yhteis�llisyyden trendi, tavallaan vastaiskuna yksil�llisyyden ihannoinnille ja kvartaalitaloudelle, sanoo Koskinen. Laine lis�� trendisanalistaan verkostoitumisen. � Jos ajattelee yleisi� trendej�, niin jo vuosia koulutusalan trendin� ovat olleet yritysten sis�iset ohjelmat: markkinointia, strategiaty�t�l�hes kaiken, mutta aina joukossa on joku, joka maksaa ohjelmansa ainakin osittain itse. Sijoitus on suhteellisen suuri, mutta opiskelija voi myt hitaammin), mutta oppii kuitenkin, h�n sanoo. Kalle Laine n�kee ilmassa my�s kuumia teemoja ovat ihmisjohtaminen ja yhteis�llisyys, toteavat Laine, Silvo ja Koskinen. � Ihmisjohtaminen on maailmanlaajuisesti suurin trendi. Loppujen lopuksi siin� on kyse pehmeist� asioista, joita onkin kaikkien vaikeinta hanskata, varsinkin Suomessa, joka on varsin teknokraattinen maa. Sen rinnalla �s laskea saavansa ohjelman j�lkeen paremman aseman ty�paikallaan, tai osaavansa tehd� ty�ns� entist� paremmin, Koskinen sanoo. Tilanne on sama my�s LIFIMin ja Efektorin kurssien osalta. � Vaikka yritys maksaa, yksil� tekee ostop��t�ksen. Meid�n myyntiargumenttimme on, ett� �yritys hy�tyy�, mutta totuushan on se, ett� ihminen kuluttaa tuotteen, toteaa Silvo. Jos oikeasti on tiedonjanoinen, ja v�h�t v�litt�� todistuksista ja kirjainyhdistelmist�, my�s avoin yliopisto � Ja onhan se aika tervett�kin tulla v�lill� omasta lokerosta muiden joukkoon ja katsoa asioita toisesta, uudesta n�k�kulmasta, Koskinen sanoo. Nyt pit�isi en�� tiet��, mit� haluan opiskella ja kuinka paljon siihen on varaa laittaa rahaa ja aikaa. Mieless�ni kaikuvat Kalle Laineen sanat: �Pahin virhe on l�hte� hakemaan koulutusta ilman, ett� tiet��, mit� hakee, mihin t�ht��, mit� haluaa.� Ihailua? Yhdysvallat yh� liiketaloustieteiden mekka Yhdysvallat on perinteisesti ollut taloustieteen ja liiketoimintaosaamisen mekka. Todisteita siit� lienee tarpeetonta esitell�, mutta esimerkiksi 53 taloustieteen Nobel-palkinnon saaneista vain 15 on ei-amerikkalaisia. Ja heist�kin suuri osa on tehnyt tutkimusty�t��n amerikkalaisessa yliopistossa. Suomalaisen yhteiskunnan kansainv�listymisaste kaikkiaan on ollut aika heikko ja keskittynyt l�hialueille, ja tilanne oli geopoliittisen aseman vuoksi herkk� aina 1980-luvun j�lkipuolelle saakka. Suomalaisten korkeakoulujen yhteisty� eurooppalaisten kumppaneiden kanssa tiivistyi 1990-luvulla, mutta Yhdysvaltoihin viev� virta ei ole � ainakaan viel� � ollut kovin vuolas, toteaa, joka johtaa Akatemian toimipistett� New Yorkissa. Steinbock tuntee sek� Suomen ett� Yhdysvaltain yliopistomaailman hyvin, sill� h�n luennoi Helsingin kauppakorkeakoulussa, on johtanut HKKK:n kansainv�lisen liiketoiminnan tutkimusta, vaikuttaa tutkijana Columbian tutkimuslaitoksessa ja on luennoinut New York Universityn liikekoulun jatkokoulutuksessa. H�n perustelee Yhdysvaltain merkityst� vakuuttavasti. � Yhdysvallat hallitsee maailman innovointia, sill� noin puolet maailman tuotekehittelyinvestoinneista tehd��n t��ll�, Steinbock sanoo. � Vaikka siit� ottaisi pois puolustusteollisuuden panostukset, vastaa Yhdysvallat silti 25-30 prosentista. Maailman markkina-arvoltaan arvokkaimmista 500 yrityksesta 240 on amerikkalaisia ja mik� koulutuksen kannalta t�rkeint�, 100 arvostetuimmasta kansainv�lisest� MBA-koulusta 59 ja kaksi kolmasosaa on Yhdysvalloista. Kilpailu on tosin kovaa. Esimerkiksi Columbian yliopistossa ja Harvard Business School ottavat yli 600-800 hakijasta vain tohtorinkoulutus-ohjelmaan. Yhdysvalloissa koulutus on pragmaattisempaa kuin se, mihin suomalainen akateeminen koulutus opiskelijoita vie. Yhdysvalloissa yritykset, tutkimuslaitoksen ja yliopistot ovat l�hemp�n� toisiaan ja kaikki hy�dytt�vi� projekteja syntyy jatkuvasti. � Yhdysvalloissa on enemm�n vallalla ajattelumalli, jossa MBA-koulutus pit�� olla jotakin hy�ty� yrityksille, Steinbock sanoo. Esimerkkin� amerikkalaisen ja World Wide Webin keksikin Tim Berners-Lee, Euroopassa, ensimm�isen kaupalliset selaimet ilmestyv�t Yhdysvalloissa. Kaikille Yhdysvalloissa opiskeleminen ei kuitenkaan eurooppalaisen ajattelutavan eroista Steinbock ottaa Internetin kehityksen. Vaikka teknologisesti ihan noin vain. � Suomalaisille tyypillinen virhe on ajatella sit�, mit� meill� on tarjota, kun t��ll� pit�isi ajatella raaka, h�n sanoo ja nauraa. Suomen Akatemia yritt�� nyt kannustaa suomalaisia hakemaan jatko-opiskelemaan Yhdysvaltoihin tarjoamalla rahoitusmahdollisuuksia. Rahoituksen tavoitteena on suomalaista liiketoimintaosaamista tukevan tutkimuksen tason nostaminen ja tutkijoiden kansainv�lisen liikkuvuuden edist�minen. Akatemialta voi hakea rahoitusta johtasiakasl�ht�isemmin: mit� minulla on, mit� amerikkalainen yliopisto tarvitsee, Steinbock sanoo. � Meill� on my�s taipumusta liian kovaan itsekritiikkiin. Superegomme on liian avissa, erikseen nimetyiss� yhdysvaltalaisissa yliopistoissa teht�v��n v�it�skirja- ja post doc -tutkimusty�h�n. V�it�skirjaa tekeville rahoitusta voidaan my�nt�� koko tutkinnon suorittamiseen. Jo v�itelleet tutkijat voivat hakea tutkimusrahoitusta. Steinbockin helmikuussa Akatemialle tekem�n selvityksen mukaan suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut voisivatmukaan l�hett�� kolmen vuoden aikana toistasataa jatko-opiskelijaa Yhdysvaltoihin. � Loppujen lopuksi kysymys kuuluu: pit��k� koulutuksella kohottaa yleist� sivistystasoa vai pit��k� sen my�s palvella kansallisen kilpailukyvyn parantamista. Oma n�kemykseni on, ett� j�lkimm�ist�, Steinbock sanoo. steloma valmistui kenilta reilut parikymment� vuotta sitten. H�n vaihtoi ty�paikkaja tunsi muutenkin tarvitsevansa el�m��ns� uutta virtaa. Nyt h�n on EMBA-opiskelija. � Olin miettinyt t�t�asiakasl�ht�isemmin: mit� minulla on, mit� amerikkalainen yliopisto tarvitsee, Steinbock sanoo. � Meill� on my�s taipumusta liian kovaan itsekritiikkiin. Superegomme on liian leadership-ohjelman. Itse k�vin sen koulutuksen varmaankin kolmeen kertaan. Sitten k�vin aikaisemmin Marketing for Professionalsin Jokossa. Christel Luoman uusi ty�paikka l�ytyi Pfizerilta ja h�n on vakuuttunut siit�, ett� valintavaiheessa h�nen p��t�ksens� opiskella oli ratkaiseva tekij�. � Yrityksemme on hyvin koulutusmy�nteinen ja kannustaa ty�ntekij�it��n opiskeluun. Toisinaan tuntuu silt�, ett� joissakin yrityksiss� ollaan jopa hiljaa jatkokoulutuksesta siksi, ett� niin moni haluaisi, mutta yritykset l�hett�v�t vain harvoja. Ty�kavereita ei haluta �rsytt��, mutta hiljainen kyr�ily ei tee opiskelusta positiivista asiaa. Luoma valitsi jatkokoulutuspaikkansa nopeasti, sill� kouluttaja oli h�nelle jo ennest��n tuttu. Akateemista jatkokoulutusta h�n ei edes harkinnut. Se tuntui h�nen mielest��n liian kaukaiselta yritysmaailmasta katsottuna. � Minusta t�m� on enemm�n tekemisiss� yritysten kanssa, jolloin yritysten ihmisten tarpeet ovat paremmin kartoitettuina. Lis�ksi, min� olen enemm�n tekij�ihminen, ja opiskelu on tapa etsi� itsest�ni analyyttisyytt�. Olen viimeinkin ymm�rt�nyt, ett� on ihan hyv� pys�hty� ajattelemaan. Toki my�s uusien ty�teht�vien haasteellisuus motivoi. Luoma sanoo k�ytt�v�ns� opiskeluun keskim��rin noin kahdeksan tuntia viikossa. � En haluaisi pelotella ket��n ty�m��r�ll�. Jokainen voi itse valita sen tason, jolla opiskelee. Jos haluaa parhaan arvosanan jokaisesta tentist�, niin totta kai siihen pit�� tehd� paljon t�it�. Ty�n opiskelijoista. Joukossa ei h�nen mukaansa ole pelk�st��n uran rakentamisen vuoksi paikalla olevia, vaan kaikkia yhdist�� halu oppia. � T�ll� tasolla ihmiset ovat niin sitoutuneita tekemiseen, ett� he haluavat vain lis�� ty�kaluja ammattiinsa. Min� n�en koko opiskelun henkisen� kasvuna. Asiat muuttuvat, ja t�m�nkin koulutuksen opit vohessa opiskeleminen on rankkaa ja vaatii itsekuria. teht�v�t pit�� saada tehty�, mutta niinh�n se on ty�el�m�ss�kin. Siell�kin tulee deadlineja, mutta jos luonne on sellainen, ett� projekteja hiotaan loputtomiin, niin se stressaa. Koko el�m�n jatkuva el�m�n opiskelu on t�rke�t� kaikissa muodoissa ja siit� pit�� nauttia. Opiskelu voi k�ytt�� kaiken aikansa. Luoma kertoo saavansa my�s paljon energiaa muista , mutta ajatuksena onkin uudenlaisen ajattelutavan hakeminen ja k�yt�nt��nottaminen. Uudelleenasennoituminen, siit� t�ss� on kyse. hengen ryhm� toimii Luoman mukaan hienosti. v�liset keskustelut ja yleinen vuorovaikutus tuo opiskeluun omat mausteensa. � Kaikkein hauskinta opiskelussa onkin juuri t�m� ryhm�. En voisi kuvitellakaan suorittavani mit��n et�opiskeluna, ei siin� ole mit��n j�rke�. Me olemme kuin koululuokka ja kaikilla on omat roolinsa. � Pahin virhe, jonka voi tehd�, kun harkitsee jatkokoulutusta, on l�hte� sill� asenteella, ett� opiskelu t�ytt�� kaiken. pit�� olla muutakin kuin ty� ja opiskelu. ei saa olla taakka. Min� en varmasti lopeta opiskelua nyt, kun olen vauhtiin p��ssyt.
